Kaksinaamainen
Με χτυπάει η φτώχεια κι ο βοριάς
και η απιστία μιας καρδιάς,
φεύγω σαν αλήτης πια στη γη, ωωωωω
στα τυφλά τραβώ και όπου βγει.
Σπίτι και αδέρφια δεν κοιτώ
κι ό,τι αγαπούσα παρατώ,
φεύγω μεσ’ στην έρημη βραδιά, ωωωωω
μόνος με τ’ αστέρια συντροφιά.
Μ’ έκανε αλήτη μια σκληρή.
Μια διπρόσωπη, μια πονηρή
κι αν ζωή ν’ αλλάξω προσπαθώ, ωωωωω
με τραβάει ο δρόμος πριν σταθώ.
Minua lyö köyhyys ja pohjoistuuli
ja uskottomuus erään sydämen,
lähden kuin kulkuri maan päällä, oooo
ympärijuovuksissa kuljen mihin menenkin.
Kotia ja sisaruksia en katso
ja mitä rakastin petän,
lähden autioon iltaan, oooo
vain tähdet seuranani.
Minusta teki kulkurin eräs kova,
kaksinaamainen, ovela
ja jos elämän muuttaa yritän, ooooo
minut vie tie ennen kuin pysähdyn.
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 21.11.2008