Tanssi kuin kreikatar
Χόρεψε σαν Ρωμιά
σα λιμνοκαλαμιά
τα μάτια σου μαχαίρια
και τα χέρια σου σπαθιά.
Χόρεψε να γινώ
δεκαοχτώ χρονώ
τ’ αστέρια να μαδήσω
να σε ντύσω ουρανό.
Χόρεψε να πάψω να πονώ.
Πίνω της αγάπης τ’ ακριβό κρασί
κόπιασε, δοκίμασε κι εσύ
να σπιθοβολήσει αίμα και καρδιά
να φουντώσει η βραδιά.
Χόρεψε σαν Ρωμιά
σα λιμνοκαλαμιά
με το φεγγάρι ντέφι
με τραγούδια ασημιά.
Χόρεψε να χαρώ
το σώμα, το φτερό
που αστραφτοκοπάει
και με πάει στ’ όνειρο.
Χόρεψε σαν νύφη στο νερό.
Tanssi kuin kreikatar
kuin järvikaisla
silmäsi veitset
ja kätesi miekat.
Tanssi tullakseni
kahdeksantoistiaaksi
tähtiä pureskellakseni
pukeakseni sinut taivaaksi.
Tanssi lakatakseni kärsimästä.
Juon rakkauden kallista viintä
kokeile, maista sinäkin
että kipinöi veri ja sydän
että liekehtii ilta.
Tanssi kuin kreikatar
kuin järvikaisla
kuukin umpijuovuksissa
laulut hopeisia.
Tanssi että iloitsen
kun vartalo, siipi
salamana liikkuu
ja mut vie unelmaan.
Tanssi kuin nymfi veden pinnalla.
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 04.04.2009