Ihmettelen sydäntäni
Απορώ με μένα, απορώ,
που σε θέλω ακόμα απορώ.
Κάνεις τόσα λάθη και σ’ τα συγχωρώ,
σαν βροχή το χώμα σε ζητώ.
Απορώ με την καρδιά μου
που αντέχει να πονά.
Φαίνεται πρώτη φορά μου
αγαπώ αληθινά.
Απορώ με μένα, απορώ,
κάνω για να φύγω κι όμως δεν μπορώ.
Ξέρω πως μου κάνεις μέσα μου κακό
κι όμως δεν το κρύβω: σ’ αγαπώ.
Ihmettelen itsekseni, ihmettelen,
miksi sua vielä haluan ihmettelen.
Teet niin paljon virheitä ja ne annan anteeksi,
kuin vettä maa sua etsin.
Ihmettelen sydäntäni
joka sietää tuskaa.
Näyttää että ensi kertaani
rakastan todella.
Ihmettelen itseäni, ihmettelen,
aion lähteä ja kuitenkaan en voi.
Tiedän että teet sisälläni pahaa
enkä kuitenkaan sitä kätke: sua rakastan.
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 05.02.2010