Hidas kuu
Ένα φεγγάρι σιγανό πρωί πρωί στον ουρανό
έγραφε τ’ όνομά σου στο κενό,
κι έκανα μια τρελή ευχή, αχ να γινόσουν εποχή
κι ένας μακρύς χειμώνας με βροχή,
στις νύχτες σου να τυλιχτώ, μαζί να μας ονειρευτώ
και στ’ όνειρο αυτό να ξεχαστώ.
Ένα φεγγάρι πρωινό σιγά σιγά στον ουρανό,
έγραφε τ’ όνομά σου με καπνό,
κι έκανα μια τρελή ευχή, αχ να γινόσουν εξοχή,
χωρίς καημό και πόνο κι ενοχή,
κι εγώ που τόσο σε ποθώ, να γίνω δέντρο μοναχό
για να μπορώ βαθειά σου να χαθώ.
Hidas kuu aamuvarhaisella taivaalle
kirjoitti nimesi tyhjyyteen,
ja lausuin hullun rukouksen, että olisit aikakausi
ja pitkä sateinen talvi,
öihisi kääriytyäkseni, meidät yhteen uneksuakseni
ja siihen uneen unohtuakseni.
Kuu aamuinen hyvin hitaasti taivaalle,
kirjoitti nimesi savulla,
ja lausuin hullun rukouksen, että olisit maaseutu,
ilman kaipuuta ja tuskaa ja syyllisyyttä,
ja minä joka niin sinua haluan, muuttuisin puuksi yksinäiseksi
voidakseni syvälle sinuun kaivautua.
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 08.02.2010