Tuoksuu maailma jasmiinilta
Μυρίζει ο κόσμος γιασεμί
κι η γη αναστατωμένη
κι είναι το Σάββατο χλωμό, πολύ χλωμό
σαν κάτι που πεθαίνει
Κι ήρθες εσύ με τα παλιά
τα ρούχα τα τριμμένα
και με ρωτάς τι να `γινε
η αγάπη αυτή που είχα για σένα
Μυρίζει ο κόσμος γιασεμί
κι ο ουρανός λιβάνι
και λες πως ήρθε η στιγμή, πικρή στιγμή
ο κόσμος να πεθάνει
Γίναν τα μάτια σου βαθιά
και οι θάλασσες μεγάλες
μου πήραν όλες τις χαρές
κι όμως χαρές δεν 'φέραν άλλες
Tuoksuu maailma jasmiinilta
ja maa ylösalaisin
ja on lauantai kalpea, kovin kalpea
kuin jokin joka kuolee
Ja tulit sinä vanhoissa
vaatteissa risaisissa
ja kysyt mitä tapahtuisi
rakkaudelle jota sinuun tunsin
Tuoksuu maailma jasmiinilta
ja taivas suitsukkeelta
ja kuin olisi tullut hetki, katkera hetki
maailman kuolla
Muuttuivat silmäsi syviksi
ja merten kokoisiksi
multa veivät kaiken iloni
ja kuitenkaan iloa eivät tuoneet muut
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 03.03.2012