Vierailijat
Σαν τελειώνουν τα φιλιά
σαν με πνίγει η ερημιά
άθελα μου μπαίνουν κάτι σκέψεις.
Όπως ήρθες ξαφνικά
κάποτε απ’ το πουθενά
έτσι ξαφνικά θα επιστρέψεις.
Εγω δε θέλω τα φιλιά
να `ναι σαν επισκέπτες
που `ρχονται από μοναξιά
κι έναν πόθο μοναχά
σβήνουνε και φεύγουνε σαν κλέφτες.
Που `ρχονται από μοναξιά
κι έναν πόθο μοναχά
σβήνουνε και φεύγουνε σαν κλέφτες.
Όταν ψάχνεις για να βρεις
σχέδια για αύριο της στιγμής
που μου λες χωρίς να στο ζητάω.
Εγώ κλείνω την καρδιά
σου χαμογελάω γλυκά
μέσα μου όμως σ’ αποχαιρετάω.
Kun loppuvat suudelmat
kun mua kuristaa yksinäisyys
tahtomatta tulee ajatuksia.
Kuten tulit äkkiä
joskus tyhjyydestä
niin äkkiä palaat.
En tahdo suudelmia
jotka ovat kuin vierailijoita
jotka tulevat yksinäisyydestä
ja toiveesta vain
sammuvat ja lähtevät kuin varkaat.
Jotka tulevat yksinäisyydestä
ja toiveesta vain
sammuvat ja lähtevät kuin varkaat.
Kun etsit löytääksesi
suunnitelmia huomisen hetkiin
joita mulle kerrot pyytämättä.
Suljen sydämen
sulle hymyilen ihanasti
sisälläni kuitenkin sut hyvästelen.
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 08.05.2013