Lähdit aikaisin
Έφυγες νωρίς, ούτε που πρόλαβα ν’ αρχίσω
Έφυγες νωρίς, μα είχα κι άλλα να σου πω
Λόγια μυστικά, την άλλη όψη σου ν’ αγγίξω
Λόγια μαγικά από έναν κόσμο μου κρυφό
Έφυγες νωρίς, κομματιασμένες υποσχέσεις
Έφυγες νωρίς, χειρονομίες βιαστικές
Έκλεισες σιγά την πόρτα μήπως με πονέσεις
Βρήκες τελικά δυο τρεις κουβέντες τυπικές
Ποιος φωνάζει, ποιος πληγώνει τη σιωπή;
Τι να θέλει να μου πει;
Έφυγες νωρίς και όλα μείνανε στη μέση
Ό,τι και να πω, ακροβασία στο κενό
Τόση μοναξιά σε ποιο αστείο να χωρέσει
Τίποτα δε ζω που να μη φαίνεται φτηνό
Lähdit aikaisin, etten ehtinyt edes aloittaa
Lähdit aikaisin, olisi ollut muutakin sulle sanottavaa
Sanoja salaisia, toista mielipidettäsi koskettamaan
Sanoja maagisia maailmastani salaisesta
Lähdit aikaisin, särkyneitä lupauksia
Lähdit aikaisin, vilkutuksia kiireisiä
Suljit hiljaa oven ehkä mua säälien
Löysit lopulta pari kolme sanaa tyypillistä
Kuka huutaa, kuka särkee hiljaisuuden?
Mitä haluaa mulle sanoa?
Lähdit aikaisin ja kaikki jäi kesken
Mitä sanonkin, tasapainottelua tyhjän päällä
Niin suuri yksinäisyys mihin vitsiin mahtuu
Mitään en elä mikä ei näyttäisi halvalta
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 27.04.2014