Tämä olet
Έκανα τα λάθη μου, πάλι ξεκινάω,
ξέρω από που έρχομαι, ξέρω και που πάω,
τόσα χρόνια άντεξα και ακόμα αντέχω
και ποτέ δε ζήλεψα εκείνο που δεν έχω,
πουθενά πηγαίνοντας συνάντησα το κάτι,
σταμάτησα, γονάτισα, του `κλεισα το μάτι,
έκανα τα λάθη μου, πάλι ξεκινάω,
ξέρω από που έρχομαι, ξέρω και που πάω.
Άμα δε βλέπεις καθαρά,
τα μάτια λίγο κλείσε,
γιατί ποτέ δε γίνεσαι
άλλο απ’ αυτό που είσαι.
Ποιος μετράει τον πόνο μου και ζητάει τα ρέστα;
κι αν ποτέ σε γέλασα, έλα δω και πες τα,
ποιος κοιτάει τα μάτια μου και δεν καταλαβαίνει;
ποιος γι’ αγάπη μου μιλάει και μετά σωπαίνει;
κι αν η χώρα, τούτη εδώ, μ’ έχει σημαδέψει,
ποιος μέσ’ απ’ το σπίτι μου θα `ρθει να με κλέψει;
ποιος μετράει τον πόνο μου και ζητάει τα ρέστα;
κι αν ποτέ σε γέλασα, έλα δω και πες τα.
Άμα δε βλέπεις καθαρά,
τα μάτια λίγο κλείσε,
γιατί ποτέ δε γίνεσαι
άλλο απ’ αυτό που είσαι.
Tein virheeni, taas jatkan matkaa,
tiedän mistä tulen, tiedän myös mihin menen,
niin monet vuodet kestin ja vielä kestän
enkä koskaan kadehtinut mitä mulla ei ole,
kulkiessani kohtasin jotain,
pysähdyin, polvistuin, sille iskin silmää,
tein virheeni, taas lähden,
tiedän mistä tulen, tiedän myös mihin menen.
Jos et näe selvästi,
silmiäsi vähän sulje,
koska koskaan ei susta tule
muuta kuin mikä olet.
Kuka mittaa tuskani ja etsii loppuja?
ja jos en koskaan nauranut, tule ja kerro se,
kuka katsoo silmiini eikä ymmärrä?
kuka puhuu rakkaudestani ja sitten vaikenee?
ja jos maa, tämä tässä, mua on tähdännyt,
kuka kotoani tulee mut varastamaan?
kuka mittaa tuskani ja etsii loppuja?
ja jos ikinä sua huijasin, tule ja kerro se.
Jos et näe selvästi,
silmiäsi vähän sulje,
koska koskaan ei susta tule
muuta kuin mikä olet.
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 27.04.2014