Vaalea villi sinisilmä
Μια ξανθιά τρελή γαλανομάτα,
που `ναι όλο εμορφιά και νιάτα,
κάθε βράδυ κάθεται μπροστά μου
κι έλειωσε τα φύλλα της καρδιάς μου.
Κάθε βράδυ πάντα μ’ ανταμώνει,
με τα νάζια της πώς με πληγώνει,
Δεν μπορώ μικρή μου παιχνιδιάρα,
πνίγω μέσα μου για σε λαχτάρα.
Μ’ έχεις μπερδεμένο δε σε νοιάζει,
Πώς πονώ κι έχω για σε μαράζι.
Άφησε ξανθιά την απονιά σου,
θέλω να μεθώ μέσ’ στα φιλιά σου.
Eräs vaalea villi sinisilmä,
joka on pelkkää kauneutta ja nuoruutta,
joka ilta istuu mua vastapäätä
ja sulatti sydämeni syvyydet.
Joka ilta aina mut tapaa,
viehkeydellään kuinka mua haavoittaa.
En voi pieni leikittelijäni,
hukun sisälläni kaipaukseen.
Mut sekoitat ei se sua haittaa,
että kärsin ja vuoksesi kuihdun.
Jätä vaaleaverikkö julmuutesi,
haluan juopua suudelmiisi.
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 28.07.2014