Haudan hiljaisuus
Άκρα του τάφου σιωπή στον κάμπο βασιλεύει.
Λαλεί πουλί, παίρνει σπυρί κι η μάνα το ζηλεύει.
Τα μάτια η πείνα εμαύρισε στα μάτια η μάνα μνέει
στέκει ο Σουλιώτης ο καλός παράμερα και κλαίει.
"Έρμο τουφέκι σκοτεινό, τι σ’ έχω `γώ στο χέρι;
Οπού συ μου `γινες βαρύ κι ο Αγαρηνός το ξέρει".
Haudan hiljaisuus niityillä vallitsee.
Visertää lintu, ottaa siemenen ja äiti sitä kadehtii.
Silmät nälkä pimentää silmille äiti valittaa
seisoo vieressä hyvä sulialainen ja itkee.
"Armollinen kivääri tumma, miksi olet kädessäni?
Siinä muutuit raskaaksi ja turkkilainen sen tietää."
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 10.09.2014