Hukkasin äitini
Καημό μεγάλο απόκτησα
βαθιά μες τη καρδιά μου
έχασα τη μανούλα μου
που ήταν παρηγοριά μου
Αρρώστησα και δεν μπορώ
στα πεύκα πήγα επάνω
δυο πόνους τώρα απόκτησα
και δεν μπορώ να γιάνω
Επήρα κάμπους και βουνά
στις ρεματιές απάνω
ωσότου έρθει η ώρα
και πέσω και πεθάνω
Kaipuun suuren aiheutin
syvälle sydämeeni
hukkasin äitini
joka oli lohtuni
Sairastuin enkä pääse
männyntuoksuun ylös
kaksi tuskaa nyt tuotin
enkä voi parantua
Kuljin tasangot ja vuoret
rotkoissa ylhäällä
kunnes tulee aika
että putoan ja kuolen
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 16.03.2008