Joka auringonlasku
Όταν ζυγώνει η βραδιά
και γλυκοσουρουπώνει
βαθιά μου σφάζουν την καρδιά
της ερημιάς μου οι πόνοι
Θλιμμένο σούρουπο
ποτέ να μη νυχτώνει
γι’ αυτούς που ζούνε μόνοι
Κάθε ηλιοβασίλεμα
δε ξέρω τι μου φταίει
με παίρνει το παράπονο αχ
και η καρδιά μου κλαίει
Θλιμμένο σούρουπο
ποτέ να μη νυχτώνει
γι’ αυτούς που ζούνε μόνοι
Kun lähestyy ilta
ja ihanasti laskee aurinko
syvältä mua satuttavat sydäntä
yksinäisyyteni tuskat.
Surullinen auringonlasku
koskaan älköön tulko yö
niille joyka elävät yksin.
Joka auringonlasku
en tiedä mikä mua vaivaa
minut tempaa tuska ah,
ja sydämeni itkee
Surullinen auringonlasku
koskaan älköön tulko yö
niille joyka elävät yksin.
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 19.05.2008