Katosit
Δεν έχει δρόμο να διαβώ
σοκάκι να περάσω
Γωνιά να μη σε θυμηθώ
ημέρα να μη κλάψω
Δεν έχει μέρα να μην πω
βραδιά να μη μιλήσω
νύκτα να μη σ’ αναζητώ
βαθιά να σε φιλήσω
Όλες οι ώρες γίνανε
φωνή που σε φωνάζουν
κι οι νύκτες γίναν δάκρυα
που στη καρδιά μου στάζουν
Ei ole katua jota kulkisin
kujaa jota kävisin
Kulmaa etten sinua muistaisi
päivää etten itkisi
Ei ole päivää etten sanoisi
iltaa etten puhuisi
yötä etten sinua etsisi
tulisesti sinua suudellakseni
Kaikista tunneista tuli
ääni joka sinua huutaa
ja öistä tuli kyyneleitä
jotka sydämeeni vuotavat
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 04.06.2008