Tänään tulen ne sinulle laulamaan

Όταν περνάς με την κοντή φουστίτσα
και με κοιτάς σαν μια σωστή μουσίτσα,
ατομική λες κι είναι η ματιά σου
και στόχος είμαι εγώ κι η γειτονιά σου.

Απόψε θα `ρθω πάλι να στα ψάλω,
ίσως μυαλό λιγάκι να σου βάλω,
τον πόλεμο των νεύρων κι αν μου κάνεις,
εσύ μικρή μου πρώτη θ’ αποκάνεις.

Είν’ η ζωή μικρή και θα μας φύγει
κι ο ανθρωπος γραμμάτιο που λήγει,
τα νιάτα, την αγάπη μη σκοτώνεις,
θα είν’ αργά όταν θα μετανιώνεις.


Kun menet ohi lyhyessä hameessa
ja mua katsot kuin oikea pikku muusa,
henkilökohtainen kuin olisi katseesi
ja kohteena minä ja korttelisi.

Tänä iltana tulen taas sulle asiat laulamaan,
ehkä järkeä vähän sulle laittamaan,
hermosotaa jos mulle järjestät,
sinä pikkuiseni ensimmäisenä luovutat.

On elämä lyhyt ja meiltä karkaa
ja ihminen vekseli joka lankeaa,
nuoruutta, rakkautta älä surmaa,
on myöhäistä kun kadut.

ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 27.06.2008

Εκτύπωση από: http://www.stixoi.info