Ihanasti nousi päivä
Ήρθα χάραμα για να σου τραγουδήσω,
να σου παίξω το μινόρε της αυγής,
την καρδιά σου την σκληρή να συγκινήσω
και για λίγο στο παράθυρο να βγεις.
Η καρδιά είναι απ’ αγάπη πληγωμένη
και ετούτη τη στιγμή που τραγουδώ
είναι η σκέψη μου βαθιά συγκινημένη,
αχ, και να `βγαινες για λίγο να σε δω.
Γλυκοχάραξε κι η μέρα πλησιάζει
κι όμως είμαι στο δικό σον το στενό,
ο καημός του χωρισμού με περονιάζει,
σ’ αγαπώ και δε θα πάψω να πονώ.
Tulin hämärässä sulle laulaakseni,
sulle soittaakseni aamun mollin,
sydäntäsi kovaa liikuttaakseni
ja että hetkeksi ikkunaan tulisit.
Sydän on rakkauden haavoittama
tälläkin hetkellä kun laulan
on ajatukseni syvästi liikuttunut,
ah, ja tulisitpa hetkeksi sinut nähdäkseni.
Ihanasti sarasti ja päivä lähestyy
ja kuitenkin olen sinun kujallasi,
eron tuska mut tempaisee koukkuun,
sua rakastan enkä taukoa kärsimästä.
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 01.12.2008