Pisara kerrallaan | ||
Στάλα στάλα, στάλα στάλα πέφτει απόψε η βροχή, θα `θελα να `ρθώ στο σπίτι, μα να είσαι μοναχή, μια βαριά μελαγχολία μου σκεπάζει την ψυχή. Θά `ρθω και δε θα φύγω πια απ’ τη δική σου αγκαλιά. Ένα ένα, ένα ένα ξαναφέρνω στο μυαλό τις στιγμές που `χαμέ ζήσει με τον έρωτα κι οι δυο, τα ωραία μας τα βράδια να ξεχάσω δεν μπορώ. Θά `ρθω και δε θα φύγω πια απ’ τη δική σον αγκαλιά. Στάλα στάλα, στάλα στάλα μες στ’ αυλάκι το νερό, δεν μπορώ άλλο να ζήσω και θα έρθω να σε βρω, τα φιλιά στην αγκαλιά σου και τα χάδια να χαρώ. | ![]() | Pisara kerrallaan putoaa tänä iltana sade, haluaisin tulla kotiin, mutta ole yksin, raskas alakuloni peittää sielun. Tulen enkä enää lähde sinun syleilystäsi. Yhden kerrallaan taas tuon mieleen hetket jotka olimme eläneet rakkaudessa kumpikin, kauniita iltojamme unhoittaa en voi. Tulen enkä enää lähde sinun syleilystäsi. Pisara kerrallaan aulassasi vesi, en voi enää elää ja tulla sinut löytämään, suudelmista sylissäsi ja halauksista iloitsemaan. |
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 10.12.2008 |
Εκτύπωση από: http://www.stixoi.info