Turha elämä
Ίσως με λένε τρελό
που τη ζωή αγαπώ
κι όλο της γράφω τραγούδια.
Ίσως με λένε τρελό
μα δε με νοιάζει αυτό,
εγώ της στέλνω λουλούδια.
Όμως ο κόσμος αυτός
γκρίζος, παλιός και σκυφτός
δεν έχει αγάπη να δώσει.
Γι’ αυτό η καρδιά μου γελά
γιατί αν τον δω σοβαρά
το ξέρω θα με προδώσει.
Άδικη ζωή, σ’ αγαπάω
άδικη ζωή, κι ας πονάω
άδικη ζωή, με πίκρανες, με πίκρανες πολύ.
Άδικη ζωή, σ’ αγαπάω,
βρες μου μια αγκαλιά, να χωράω,
άδικη ζωή, με πίκρανες πολύ.
Ίσως με λένε τρελό
που τη ζωή αγαπώ
κι όλο της γράφω τραγούδια.
Ίσως με λένε τρελό
μα δε με νοιάζει αυτό,
εγώ της στέλνω λουλούδια.
Μα η ζωή μας αυτή
απελπισμένη, μικρή
δε μου χαλάει το κέφι.
Είμαι ένα κάτι κι εγώ
που το όνειρό μου χτυπώ
στης μοναξιάς μου το ντέφι.
Άδικη ζωή...
Ehkä mua sanotaan hulluksi
kun elämää rakastan
ja aina sille kirjoitan lauluja.
Ehkä mua sanotaan hulluksi
mutta eipä mua haittaa,
lähetän sille kukkia.
Kuitenkaan tällä maailmalla
harmaalla, kurjalla ja kumaralla
ei ole rakkautta antaa.
Siksi sydämeni nauraa
koska jos sitä katson todella
tiedän sen minut pettävän.
Turha elämä, sua rakastan,
turha elämä, vaikka kärsin
turha elämä, mut katkeroitit, mut katkeroitit kovin.
Turha elämä, sua rakastan,
löydä mulle syli jota syleillä,
turha elämä, mut katkeroitit kovin.
Ehkä mua sanotaan hulluksi
kun elämää rakastan
ja aina sille kirjoitan lauluja.
Ehkä mua sanotaan hulluksi
mutta eipä mua haittaa,
lähetän sille kukkia.
Mutta elämämme tämä
toivoton, mitätön
ei särje hyvää tuultani.
Olen jotain minäkin
joka unelmaani koputan
yksinäisyyteni juopumuksessa.
Turha elämä...
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 08.08.2009