Syvyydestä toiseen
Σβήνουν κι ανάβουν οι φωτιές
πέφτει θολό το βράδυ
ορφανεμένες οι καρδιές
καντήλια δίχως λάδι
Από βυθό σ’ άλλο βυθό
νυχτώνει ξημερώνει
κι αν την ζωή μου απαρνηθώ
δεν μ’ απαρνιούνται οι πόνοι
Ποτέ θα λείψουν οι καημοί
ο νους να ξαστερώσει
τα βάσανα και οι στεναγμοί
πότε θα ξημερώσει
Sammuvat ja syttyvät valot
putoaa hämärä illalla
orpoja sydämet
lyhdyt ilman öljyä
Syvyydestä toiseen
tulee yö sarastaa
ja vaikka elämäni kiellän
eivät mua päästä tuskat
Koskaan ei puutu vaivoja
että mieli kirkastuisi
kärsimykset ja huokaukset
koska nousee päivä
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 27.04.2014