Luulet
Εσύ θαρρείς πως η πληγή που μ’ άνοιξες πονεί με
μ’ αυτή μου γίνηκε χαρά και στη ζωή κρατεί με.
Αδιαφορώ που μ’ άνοιξες πληγή που δε θα γιάνει
μόνο πονώ που μια ζωή να σ’ αγαπώ δε φτάνει.
Sinä luulet haava jonka minuun teit mua sattuu
mutta se oli ilokseni ja elämässä mua pitää.
Ei väliä vaikka muhun avasit parantumattoman haavan
vain siksi kärsin ettei riitä yksi elämä sua rakastaakseni.
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 27.04.2014