Mitä tapahtuukin
Ότι κι αν γίνει
ό, τι κι αν είναι αυτό
καλή καρδιά πες μάτια μου
πες το και γραφτό.
Σου είχα πάντα στη ζωή μου αδυναμία
ιδρώτα μου κι αναπνοή κι επιθυμία
Τώρα ξεσπάει φωτιά
σε βράχια ξύλινα.
Τον άνθρωπο που τον λυγάς και σ’ αφήνει
σαν άνθρωπο ετούτη η γύμνια τον ντύνει
α, ρε καρδιά.
Ό,τι κι αν λέμε
κόντρα στην αντοχή
θαμπή στεριά αχ κι άρρωστη
θα’ ναι κάθε αρχή.
Παραθυράκι η ζωή χωρίς μια θέα
κι η καληνύχτα σαν πληγή του Προμηθέα
τέλος κι αρχή, αρχή
για τόσο τίποτα.
Mitä tapahtuukin
mitä tämä onkin
hyvästä sydämestä puhu kultani
sano se kirjoitettunakin.
Sulle aina elämässäni olin heikkona
hiki ja hengitys ja toive
Nyt leimahtaa liekki
kivillä puisilla.
Ihminen jonka taitat ja sut jättää
kuin ihmisen tämän alastomuus pukee
a, hei sydän.
Mitä sanommekin
vastustaaksemme
hämärä maa ah ja sairas
on jokainen alku.
Ikkuna ilman maisemaa
ja hyväyö kuin Prometheuksen haava
loppu ja alku, alku
ei niin mitään.
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 03.05.2016