En se ole minä
Ένα αφύλακτο σπίτι η καρδιά μου και μπήκες.
Μπήκες να ξαποστάσεις κι εσύ το λεηλάτησες.
Η καρδιά μου καράβι σε παρθένο ταξίδι
Ήρθες σαν τον κουρσάρο με φωτιές και το πάτησες.
Τώρα τι τρέμεις γιατί λυπάσαι,
Εγώ ευθύνες δε σου ζητώ.
Αυτή η φωνή που τη φοβάσαι
δεν είμαι εγώ, δεν είμαι εγώ
Εγώ σωπαίνω, άκου, σωπαίνω
Εγώ ευθύνες δε σου ζητώ
Άλλος φωνάζει άλλος ρωτάει
άλλος κρατάει λογαριασμό
Στ’ ορκίζομαι δεν είμαι εγώ
Ένα αφύλακτο σπίτι η καρδιά μου και μπήκες.
Μπήκες βρήκες γαλήνη και μετά το πυρπόλησες.
Μπήκες μέσα στη μάχη με κλωνάρι ειρήνης.
Μιλώντας για ειρήνη ξαφνικά πυροβόλησες
Vartioimaton talo sydämeni ja astuit sisään.
Astuit sisään odottamaan ja sen ryöstit.
Sydämeni laiva neitsytmatkalla
tulit kuin merirosvo soihtuineen ja siihen nousit.
Nyt mitä vapiset koska säälit,
minä vastuullisuutta en sinulta pyydä.
Tämä ääni jota pelkäät
en ole minä, en ole minä.
Minä vaikenen, kuuletko, vaikenen
Minä vastuullisuutta en pyydä
Joku toinen huutaa joku toinen kysyy
toinen pitää lukua
Vannon sinulle etten se ole minä
Vartioimaton talo sydämeni ja astuit sisään,
astuit sisään löysit rauhan ja sitten sytytit sen tuleen,
astuit taisteluun kera rauhanoksan,
puhuen rauhasta yhtäkkiä ammuit
ΜάρκοςΤο, Markus Torssonen © 16.03.2008